"Naruto" Japaniksi

Tässä blogipostauksessa esitän muutamia helppoja merkkejä japaniksi. Käytän esimerkkeinä Naruto-sarjassa vastaan tulevia merkkejä.

Kuten ehkä tiedät, japanissa on kolme merkkijärjestelmää: hiragana, katakana ja kanji. "Naruto" kirjoitetaan katakanalla merkein "NA", "RU" ja "TO". Kuten huomaat on jokaista tavua kohti yksi merkki. Tämä on pitää yleisestikin paikkansa, tosin tavut eivät aina ole aivan samat kuin suomeksi olettaisi, mutta melkein. Huomaa miten katakana-merkit ovat kulmikkaita. Siitä ne erottaa helposti pyöreämmistä hiragana-merkeistä.

Otetaan pienenä hiragana-esimerkkinä "Uzumaki Naruto"-nimen kirjoittaminen. Nimessä käytetään sekä hiraganaa että katakanaa samassa, joten on helppoa nähdä niiden erot. "Naruto" kirjoitetaan kuten aikaisemminkin, mutta "Uzumaki" kirjoitetaan hiraganalla. Japaniksi on sallittua kirjoittaa joko vasemmalta oikealle ja ylhäältä alas, tai sitten ylhäältä alas ja oikealta vasemmalle. Katsotaan nyt kuitenkin merkkejä tuttuu tyyliin vasemmalta oikealle kirjoitettuina.

Alussa on siis "U-ZU-MA-KI" hiraganalla ja sitten jo aiemmin nähty "NA-RU-TO" katakanalla. Huomaa pisteet "ZU"-merkin yläpuolella. Ilman niitä olisi merkki "SU". Pisteet siis muuttavat merkin ääntämistä. Niitä käytetään sekä hiraganassa että katakanassa, mutta kanjeissa niitä ei käytetä.

Tässä toinen esimerkki. Tällä kertaa kyseessä on "Uchiha Sasuke" (toinen Naruton hahmo). Alussa on "U-CHI-HA hiraganalla ja sitten "SA-SU-KE" katakanalla. Huomaa taas miten merkkien tyyli eroaa toisistaan, hiraganamerkit ovat paljon sulavampia, katakana-merkit kulmikkaampia. Ehkä tästä eteenpäin pystyt tunnistamaan ne japanilaisia merkkejä nähdessäsi. Yksi erittäin tärkeä merkkien ryhmä tosin puuttuu vielä, nimittäin kanjimerkit.

Tässä lukee
"Haruno Sakura". Alussa on "HARU-NO" kanjeilla ja sitten "SA-KU-RA" katakanalla. Hiragana ja katakana ovat äänteitä, mutta kanjit ovat varsin mielenkiintoisia, sillä ne edustavat kokonaisia ideoita. Suhtautuminen kanjimerkkeihin on hyvin erilaista kuin mihin olet ehkä tottunut. Aina kun ei pysty edes yksikäsitteisesti sanomaan, mikä on oikea tapa lukea merkit. Kun japanilaiset tapaavat toisensa, niin he kertovat nimiensä ääntämisen vaikka toinen henkilö olisi jo nähnytkin merkit. Aina kun ei voi olla varma miten ne luetaan.

Tässä on vielä uudestaan pelkkä kanjiosuus isompana. Vasen merkki on "HARU", se tarkoittaa kevättä. Jossain muussa yhteydessä tuo aivan sama merkki saatettaisiin lukea "SHUN". Voi tuntua käsittämättömältä että tietyllä merkillä ei ole yksiselitteistä lukutapaa, mutta niin se vain on. Parempi suhtautua merkkien koostamiin sanoihin enemmän kokonaisuutena, jolla on jokin lukutapa, mutta merkkeihin itsessään pelkkinä ideoina. Ensimmäinen merkki oli siis "kevät", toinen merkki on "niitty". Yhdistelmää voisi siis kutsua vaikka kevätniityksi. Tässä sillä ei ole niin merkitystä, sillä kyseessä on vain henkilön nimi.

Toinen mielenkiintoinen asia kanjimerkeissä on niiden määrä. Katakanoja ja hiraganoja on vain noin sata, mutta kanji-merkkejä on tuhansia. Oikeastaan kymmeniä tuhansia, mutta onneksi yleensä riittää tuntea 2000-3000 merkkiä. Onneksi merkit kuitenkin koostuvat pienemmistä toistuvista osista, joten ei ole tarpeen muistaa aivan täysin erilaisia merkkejä moista määrää. Paljon muistettavaa kuitenkin on, ja japanin koululaiset käyttävätkin suurimman osan ajastaan merkkien opetteluun. Itse en kaksi vuotta täyspäiväisesti japania opiskeltuani vielä päässyt läheskään kahteen tuhanteen merkkiin. Tässä yksilölliset erot ovat varmasti suuret. Valokuvamuistin omistavat ilahtukoot. Itse muistan asiat enemmänkin sanallisesti.

Toivottavasti opit tästä postauksesta jotain. Pakko taas mainostaa, että syksyllä olisi tiedossa edullinen matka Tokioon, johon toivon kaikkien tulevan mukaan :)