Osaatko kirjoittaa nimesi katakana-aakkosin?

Tein uuden saitin kunniaksi pienenä lahjana kävijöille oma nimi japaniksi -sivun, josta pitäisi löytyä jokaisen asiakkaani etunimi japanilaisin aakkosin kirjoitettuna. Kuvat ovat riittävän isoja, jotta ne voi laittaa vaikka työpöydälle taustakuvaksi.

Bemmu.comin uudistuksesta

Jos et vielä huomannut, niin bemmu.com on uudistunut. Uudistuksen ideana on avata sivut siten, että sinne on helpompi lisätä monenlaista sisältöä ja antaa myös kävijöiden vaikuttaa siihen mitä sivuilla tapahtuu. Kullakin käyttäjällä on nyt oma sivunsa, jossa ehkä tärkeimpänä voi selailla omia ostoksia ja tilauksia.

Uudistus käsittää noin 100 kiloa PHPtä, JavaScriptiä, HTMLää ja CSS:ää, arviolta 100 litraa lattea, 15 litraa energiajuomia, 20 pizzaa, noin kuukauden verran koodausta. = yksi väsähtänyt Bemmu :)

Uudistuksia

Sivujen kanssa otettiin nyt samalla askel uuteen suuntaan. Ennen sivut olivat vain ja ainoastaan mangakauppa. Nyt sen sijaan sivulla on yhteisöllisiäkin ominaisuuksia. Omilla sivuilla on "höpinää"-kohta, joka on käytännössä oma profiili, johon voi kirjoitella oman esittelynsä. Lisäksi jokaisella kävijällä on oma avatar, jota voi muokata suoraan sivuilta löytyvällä editorilla.

Tagit

Luulen että sekavimpana ominaisuutena monet pitävät "tageja". Suomessa ei ehkä tagin käsite ole vielä aivan tuttu. Tagi on eräänlainen avainsana, joka kertoo esim. että jokin artisti on solistina jollakin äänilevyllä. Mangakaupassa tageja on nyt käytetty mm. kertomaan mitä julkaisua jokin kirja on. Ehkäpä tagien sijasta olisin voinut käyttää tuosta käsitteestä nimeä "avainsanat", mutta tagi on sen verran kätevä sana, että yritän valinnallani tukea sen saapumista suomalaistenkin kielenkäyttöön :)

Jos tagit rajoittuisivat vain siihen, että niillä voi kertoa mitä muusikkoja joihinkin äänilevyihin liittyy, eivät ne olisi kovin käteviä. Mutta mikä tekee tageista ihania on se, että nyt kun joku on tagittanut vaikkapa että johonkin levyyn liittyy "Malice Mizer", niin Malice Mizerillä on nyt automaattisesti bemmu.comissa oma sivunsa. Tuon sivun alta löytyvät sitten kaikki Malice Mizer -tuotteet (tai ainakin ne, jotka on tagitettu). Lisäksi nyt kun Malice Mizerillä on oma sivunsa, voivat kävijät liittyä Malice Mizerin fanilistallekin. Jatkossa näille tagien omille sivuille tullee muutakin sisältöä (ainakin videoita ja keskustelualueita olen miettinyt).

Tuotteiden kommentointi

Kommentointi on ollut bemmu.comissa hyvin suosittua siitä lähtien kun ominaisuus joitakin kuukausia sitten lisättiin. Ongelmiakin tästä on tullut, nimittäin spammerit ovat alkaneet lähetellä aikuisviihdelinkkejä kommentteihin automaattisilla skripteillään. Nyt kommentointi ei ole enää mahdollista ilman rekisteröitymistä, jotta tältä ongelmalta vältyttäisiin. Toisena ongelmana/mahdollisuutena jotkut käyttävät kommentointia chattailuun. Tämä ei sinänsä ole paha asia, mutta kommenttien seasta alkaa olla vaikeaa löytää itse tuotteeseen liittyvää asiaa rupattelun seasta. En aio kieltää juttelua, mutta yritän keksiä jonkin paremman paikan sille, jotta se ei häiritsisi varsinaisia tuotteen ostamista harkitsevia.

Mitä puuttuu ja mitä jatkossa

Vähän takapakkiakin otettiin vanhoihin sivuihin verrattuna, sillä en ole ehtinyt vielä toteuttaa uudelleen kaikkia vanhoja ominaisuuksia. Tärkeimpänä sivuilta puuttuvat nyt Amazon.co.jp -linkit ja laajennettu haku. Nämä on tarkoitus palauttaa kyllä sivuille.

Toivon että sivuja vähitellen monipuolistamalla niistä voisi olla apua uusien fanituskohteiden ja kavereiden löytämiseenkin. Olla siis japanitavaran keräilijöiden yhteisö.

Aistit ovat petolliset

Sota oli käynnissä. Nukuimme parakeissa hyvin tiiviisti, sotilaat vieri vieressä toistensa kanssa, sillä meitä oli paljon ja tilaa vähän. Vuosi oli noin 1940, tavoitteenamme oli kitkeä kommunismi maailmasta. Jokin tässä kaikessa vaikutti hyvin tutulta. Nyt lepäsimme, päivät vietimme harjoitellen, illoin jäi hieman aikaa tehdä muutakin. Jotkut käyttivät sen harjoitellen lisää, itse mielelläni mietin monenlaista, elämän suuria kysymyksiä.

Toisinaan meidät komennettiin partioimaan rakennusta, hyökkäyshän voisi tulla koska tahansa. Tänä yönä oli minun vuoroni. Parikseni tuli tällä kertaa nuori idealisti, jonka kanssa olin aikaisemmin jutellutkin. Hän vietti oman vapaa-aikansa harjoitellen lisää. Hän halusi olla täydellisen valmis taisteluun, ja vihasi omaa välinpitämättömyyttäni. Olimme kerran riidelleet asiasta. Oma mielipiteeni oli, että kommunismi oli vain systeemi muiden joukossa, vastapuolen sotilaat aivan tavallisia ihmisiä kuten mekin, eikä tätä koko sotaa pitäisi edes olla. Hänen mielestään taas vastapuoli oli täysin väärässä, heidät oli pysäytettävä. Jokin tässä kaikessa vaikutti hyvin tutulta.


Toisinaan menimme varsin filosofisiksi, kuten nyt partioidessamme rakennusta muiden nukkuessa. Ympärillämme oli pilkkopimeää (emmehän halunneet tulla havaituiksi), vain joitain hyvin himmeitä lamppuja maan tasolla, jotta näkisimme minne kävellä. Selitin, miten koko todellisuus on niin arvaamatonta. Objektiivista totuutta mistään on vaikeaa tietää. Ehkä aistimme sinänsä tekevät temppuja, ehkä todellisuus onkin jotain ihan muuta, kuin mitä kuvittelimme. Satoi hieman, kosteus levitti lamppujen valon vieläkin epämääräisemmäksi. Silloin tajusin, että tämä ei ollut ensimmäinen kerta kun olin kokenut tämän kaiken.

Eihän nyt TODELLA ollut 1940-luku. Ei, minusta tuntui, että todellisuus on paljon uudempi, tämä on menneisyyttä. Miksi tämä on niin dramaattista? Tämän täytyy olla elokuvaa. Aivan, tämähän on sotaelokuva. Mitä tässä seuraavaksi tapahtuikaan? Niin, nyt partioidessamme täällä ulkona, tuo ystäväni kuolee tarkka-ampujan luodista! En voi sallia sen tapahtuvan! Siihen on enää hetki, miten voin estää sen? Jos tämä on elokuva, tämä täytyy voida pysäyttää. Jos oikein keskityn, ehkä saan tämän pysähtymään...

Sitten heräsin. Todellisuus ei todellakaan ole sitä, mitä voisi kuvitella.

Kuvan otti whiskymac

Omat merkinnät Helsingin karttaan

Lisäsin Helsingin kartta -sivulleni mahdollisuuden laittaa karttaan omia merkintöjä. Odotan pelolla ja jännityksellä mitä ihmiset lisäilevät.

Koichi Toyama

Poliitikot ovat tylsiä, mutta Koichi Toyama ei (okei, ehkä Kasvi ei myöskään ole).



Toyama tuli kuuluisaksi yritettyään päästä kuvernööriksi Tokiossa. Hänen puheensa on tuossa videossa, jonka liitin tähän postaukseen. Videossa hän kertoo, että hänellä ei oikeastaan ole mitään hyviä ehdotuksia, vaan että kaikki on toivotonta, kaikki on tuhottava! Viime päivinä Toyama pääsi uutisiin, sillä hänet pidätettiin liikennerikkomuksen takia ja on käsittääkseni nyt sellissä.

Heroes-sarjan "Japani"

Jos voisit saada jonkin erikoiskyvyn, minkä haluaisit? Amerikkalainen "Heroes"-niminen televisiosarja kertoo päältäpäin aivan tavallisista ihmisistä, joilta kuitenkin paljastuu erikoisia taitoja. Eräs hahmo pystyy menemään seinien läpi, toiset lentämään, eräs jopa maalaamaan tulevaisuuden. Itse varmaankin valitsisin Hiro Nakamuran kyvyn, hän nimittäin pystyy hallitsemaan aika-avaruutta, siirtämään itsensä toisiin paikkoihin ja aikoihin (sekä tekemään JoJo's Bizarre Adventure -tyylisen ajanpysäytystrikin).

Hassua sarjassa on kuitenkin Japanin ja japanilaisten hahmojen feikkiys. Sarjassa ei taideta missään vaiheessa mitenkään erityisesti väittää, että Hiro Nakamuran ystävä Ando Masahashi olisi japanilainen, mutta sellaisen käsityksen helposti saa. Kun aloin seurata sarjaa, olin alussa hieman masentunut, sillä en ymmärtänyt mitä Hiron ystävä Ando oikein puhuu. Myöhemmin minulle selvisi, että todellisuudessa Andoa esittävä James Kyson Lee onkin Etelä-Koreasta ja puhuu japania varsin vahvalla aksentilla. Siksi en siis tajunnut mitään. Hiro sentään osaa puhua japania hyvin, ja Hiroa esittävä Masi Oka onkin syntynyt Japanissa, vaikka tosin muuttikin sieltä pois jo kuusivuotiaana.

Aivan sarjan alussa parivaljakko on "Japanissa". Tässä vaiheessa feikkiys muuttuu jo hauskaksi, sillä sarjan "Japani" on todella outo. Hiro ja Ando kävelevät rautatieasemalla, jota voisi ehkä kuvitella Japaniksi, mutta jotenkin kuitenkin tuntuu, että jotakin on pielessä. Myöhemmin heidän kävellessään kadulla, paljastuu liikeyritysten mainosjulisteista, että missään Japanissa ei oikeasti olla. Merkit on kirjoitettu julisteisiin hyvin oudosti, teksti on liian ohutta ja kaikki tuntuu muutenkin jotenkin väärältä.

Eihän tällä oikeasti mitään merkitystä ole, koska ei 99% katsojista kuitenkaan huomaa minkään olevan pielessä. Tilanne on vähän sama kuin Memoirs of a Geisha -leffassa, jossa geisha ei ole japanilainen, vaan geishan osaa esittääkin kiinalainen Zhang Ziyi. Tämän voi melko hyvän leffan ja Zhang Ziyi -fanitukseni ansiosta antaa vielä anteeksi, mutta onhan se kuitenkin vähän sama, kuin jos amerikkalaiset tekisivät elokuvan talvisodasta, mutta pääosan esittäjiksi otettaisiinkin vaikka italialainen suomea hurjalla aksentilla sopertava näyttelijä.

Mikään ei tosin ole tainnut vielä voittaa sitä, kun Tom Cruise yritti olla samurai.

Ongelmat tiedossa

Ajattelin nyt kirjoitella, että olen ihan tietoinen muutamasta mangakauppaa riivaavasta ongelmasta. Ensinnäkin tuotteiden kommentointi on osoittautunut todella suosituksi (kiitos!), mutta koska sivuilla ei ole sisäänkirjautumista, ei omaa nimimerkkiään voi tallentaa. Tämä on tiedossa, ja sisäänkirjautuminenkin tulee kyllä, jahka saan sen valmiiksi. Kommenttispammia on alkanut tulemaan aika paljon, ja joku on ilmeisesti peräti erehtynyt vierailemaan kommenteissa mainituissa linkeissä. Ne ovat vain ilkeiden mainosroskaajien jättämiä viestejä, joten ne voi jättää huomiotta. Niihinkin tulee vielä suodatin, mutta koittakaa nyt kestää.

Tiedän myös että jotkut sivut ovat hyvin hitaita. En itsekään jaksa montaa sekuntia sivujen latailua odotella, joten myös sivujen nopeuden parantaminen on kyllä mielessä. Itse asiassa kaikkia pikkujuttuja on sen verran paljon, että olen alkanut miettiä koko sivujen kirjoittamista uudestaan. Minua on kuitenkin nyt vain yksi henkilö, joten kun lähden parantelemaan jotakin, niin sitten jokin muu asia (sähköposteihin vastaaminen, uusien tavaroiden lisäily yms.) jää hetkellisesti vähemmälle huomiolle. Koitan tasapainotella.